Kulttuuria suurella sydämellä

Uudenkaupungin Teatteri – elämyksiä, tunteita ja tarinoita!

Valmistaudu nauramaan, liikuttumaan ja yllättymään! Uudenkaupungin Teatteri
tuo lavalle esityksiä, jotka tempaavat mukaansa ja jättävät jäljen sydämeen.
Meillä komedia kohtaa draaman, arki muuttuu elämykseksi ja jokainen esitys tarjoaa mahdollisuuden kokea jotain ainutlaatuista.
Tule viihtymään, irrottautumaan arjesta ja nauttimaan teatterin taikavoimasta.

Esirippu nousee – oletko valmis elämykseen?

Karavaanari -kaikkien kaveri

Karavaanarikomediassa näyttelijä Mikko Aarnela joutuu tahtomattaan murhan silminnäkijäksi ja tempautuu
mukaan karavaanareiden salaperäiseen mutta vastustamattoman yhteishenkeen nojaavaan verkostoon.

Epätoivoinen pakomatka karavaanarina kasvaa vauhdikkaaksi seikkailuksi, joka on
täynnä väärinkäsityksiä, yllätyksiä ja hyväntuulista huumoria!

Tähän autoletkaan kannattaa liittyä!

Tulossa 16.1.2027
Lauluni Aiheet
Lavalla Taneli Mäkelä (laulu) ja Jussi Liski (piano) Kotimainen iskelmämusiikki sisältää lukuisien hienojen sävelmien lisäksi upeita sanoituksia, jotka ovat täynnä elämän makuisia, herkkiä, hauskoja ja oivaltavia tarinoita.
Lauluni aiheet -konsertin aikana Suomen eturivin näyttelijöihin lukeutuva Taneli Mäkelä tulkitsee monipuolisen muusikko-lauluntekijä Jussi Liskin säestyksellä kotimaisia kappaleita usealta eri tekijältä, useammalta eri vuosikymmeneltä.
Tulossa 13.2.2027
Luolanainen
Minna Koskelan esittämä Luolanainen on parisuhdekomediaa parhaimmillaan! Luolanainen eleli yksin hämäräluolissaan, mutta kun hän tuli tietoiseksi eksistenssistään, hän tajusi, että kaikilla muilla oli KUMPPANI! Jopa linnuilla ja liskoillakin oli KUMPPANI! Luolanainen on komedia kaikille parisuhteessa joskus eläneille sekä niille, jotka eivät ikinä aio parisuhteeseen!
Emma Peirsonin kirjoittama ja Minna Koskelan esittämä yhden naisen ilotulitus naurattaa katsojansa läkähdyksiin arkipäivän havainnoilla ja totuuksilla miehistä, parisuhteesta ja tietysti naisista. Minna Koskela heittäytyy yksin lavalla kaikkiin rooleihin. Luolanainen on näyttelijätyön virtuositeettia parhaimmillaan!
Tulossa 27.2.2027
Parasta ennen
Ilmari Saarelaisen superhauskassa yhden miehen komediassa kuulet ikääntymisestä ihan kaiken. Kaksikymppisen elämässä tapahtuu paljon, eikö vain. Menet naimisiin, saat lapsia, teet uraa, saat potkut, eroat, menet uudestaan naimisiin, harkitset eteisen maalaamista mintunvihreäksi. Maali loppuu, elämä jatkuu. Täytät 40 vuotta, 60 vuotta. Kunnes heräät 80-vuotiaana, keität kahvit ja otat sokerittoman, lastulevyltä maistuvan pullan.

Ota yhteyttä ryhmämyyntiin, kun haluat tuoda ryhmäsi teatteriin.

Puhelimitse + 358 2 8451 5440

Sähköposti toimisto (at) uudenkaupunginteatteri.fi

Ryhmän koko/alennus peruslipun hinnasta

väh. 16 hlö – 2.00 €, ryhmänvetäjä ilmaiseksi

Linja-autokuskit pääsevät aina ilman lippua katsomaan näytelmää.

 

Teatteripaketti on helppo tapa yhdistää teatterissa käyntiin muita kulttuurin ja vapaa-ajan rientoja. Palvelu on helposti yhdistettävissä mihin tahansa ohjelmistomme näytelmiin. Vaihtoehtoja on aina teatteri­kierroksista ja tilausruokailuista alkaen. Kysykää lisätietoja ryhmämyynnistä. Räätälöimme ryhmällenne sopivan paketin. Tai katso kohta Ruoka + lippupaketit.

Pyydämme varmistamaan ryhmän tilauksen viimeistään 3 viikkoa ennen esitystä. Tämän jälkeen lähetämme liput laskun kanssa tai halutessanne voitte ottaa liput lippuluukulta tullessanne teatteriin.

Linja-autoille sopiva paikoitustila on kauimmaisessa parkkipaikassa. Autonkuljettaja voi kuitenkin tuoda asiakkaansa pääoven eteen ja myös hakea siitä.

Peruuntumisen sattuessa asiakas voi vaihtaa lippunsa johonkin toiseen kauden näytännöistä tai saada lipun hinnan takaisin. Teatteri ei korvaa muita kuluja, esim. matkakuluja, lippujen toimitus- tai postituskuluja.

Tarjoamme räätälöityjä lippu- ja kuljetuspaketteja Turusta tai Raumalta (välipysähdykset 8-tien varrelta) väh. 32 hengen ryhmille mihin esitykseen tahansa.

Kysy lisää toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi tai 0284515440

Ryhmänvetäjälle ilmainen kyyti ja lippu teatteriin!

Yhden laskun taktiikalla, täyden palvelun teatterista!

Komedian kivireki

Epävirallinen keikkaryhmä Komedian kivireki heittää myös lyhyttä keikkaa aiheesta valehtelijoiden klubi ja erityisesti vanhemmille ihmisille.

Lisätiedot ja keikkapyynnöt: toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi

Voit tukea Uudenkaupungin Teatterin toimintaa liittymällä kannatusjäseneksi. Jäsenmaksun 30 €:n voi suorittaa teatterin tilille FI56 5491 0220 0820 31. Laita viitteeksi oma nimi ja sana kannatusjäsen.

Samalla laita tieto toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi sähköpostiin.

Jäsenedut:

*20% alennus teatterin omien produktioiden lipuista

*Oikeus osallistua teatterin omaan kurssitoimintaan

*Mahdollisuus päästä koeyleisöksi

*Kuulet ensimmäisenä teatterin tapahtumat ja uutuudet

*Yhdistyksiltä ja yrityksiltä jäsenmaksu 100 €/vuosi (oikeuttaa 4 vapaalippuun vapaavalintaiseen teatterin omaan näytökseen (oikeushenkilö).

Tällä hetkellä teatterissa pyörii kolme säännöllisesti kokoontuvaa ryhmää esitysryhmien lisäksi: vapaamuotoinen höntsä-porukka Komedian kivireki torstai aamupäivisin. Ja harkat alkavat aina kahvilla! Mukaan mahtuu! Kysy rohkeasti toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi.

Lyhyen impron ryhmä harjoittelee keskiviikkoiltaisin. Ryhmän toimesta pidetään alkeiskursseja, joihin osallistumalla pääsee ryhmään mukaan. Alkeiden osaaminen on suotavaa ennen ryhmän mukana harjoittelua. Mikäli on jo kokenut impron harrastaja, on hän tervetullut suoraan mukaan ryhmän toimintaan. Kysy lisää johannartwork@gmail.com.

Kehollisen tanssin ryhmä kokoontuu maanantai-iltaisin. Ryhmä on vasta perustettu ja ottaa harrastajia lisää joukkoonsa.

Yhteys tiinak.virkkunen@gmail.com.

Näyttelijäksi pääsee helpoimmin seuraamalla teatterin sivuja ja muuta viestintää. Aika ajoin haemme produktioittain näyttelijöitä ja voit myös ilmoittautua halukkuudestasi s-postilla toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi

Harrastuksena teatteri on monipuolinen ja sosiaalinen, teatteria tehdään ennen kaikkea ryhmässä, kaveria tukien. Teatterin perusyksikkö ei ole minä vaan me. Teatterin tekeminen auttaa meitä kehittymään ihmisenä ainakin sen verran, että itseään ei ota liian vakavasti, sillä virheet ja mokat ovat teatterin tekemisen suola. Tietenkin teatteri kehittää ilmaisutaitojamme, josta ei kaiketi ainakaan haittaa ole.

Teatterissa tehdään toki paljon muutakin kuin näytellään. Mikäli olet kiinnostunut esim. puvustuksesta, lavastuksesta, teatteritekniikasta tai jostain muusta mitä ikinä voikaan kuvitella teatterissa tehtävän, niin ota rohkeasti yhteyttä teatterisihteeri Katjaan (+358 2 8451 5440).

Vierailevat esitykset ja tilanvuokrauksesta kiinnostuneet, olkaa yhteydessä toimisto@uudenkaupunginteatteri.fi tai 0284515440

Crusell-salin kiinteässä, nousevassa katsomossa on numeroidut istumapaikat 256 hengelle. Lisätuolein saliin saa väliaikaisesti 290 henkeä. Pyörätuolia käyttäville ja heidän saattajilleen on 6 paikkaa. Salin akustiikka saadaan mukautettua puhe- tai musiikkikäyttöön ja salissa on nykyaikainen vaativatkin tarpeet täyttävä ääni-, valo- ja kokoustekniikka. Salissa on induktiosilmukka.
Näyttämäaukon leveys on 12m, korkeus 8m ja syvyys näyttämön etureunasta 8m. Näyttämö on varustettu sähkö- ja köysinostimin.

YLI SATA VUOTTA TEATTERIA UUDESSAKAUPUNGISSA

Erkki Sirkiä/ajantasaistanut Katja Laine

Uudessakaupungissa on harjoitettu säännöllistä teatteritoimintaa pitkälti yli sata vuotta, mutta vasta viimeisten sotien jälkeen vuonna 1947 perustettiin nykymuotoinen Uudenkaupungin Teatteri kannatusyhdistyksineen, joilla siis on ikää kohta 80 vuotta. Tähän aikaan mahtuu loisto- ja laskukausia, jotka johtuvat paljolti ympäröivistä olosuhteista mutta myös kunkin ajan ihmisten teatterinrakkauden voimallisuudesta.

1900-luvun alkupuolella Uudessakaupungissa toimi useita eri harrastajanäyttämöitä, jotka osittain seurasivat toisiaan, osittain kilpailivat keskenään. Tällaisia olivat Raittiusseura Kasvin näyttämö, Uudenkaupungin työväennäyttämö ja VPK:n näyttämö sekä eräät muut epäsäännöllisemmät seuranäyttämöt. Katsojia riitti suureen määrään ensi-iltoja, mutta tyypillistä oli, että näytöksien määrä jäi vähäiseksi ja sama harrastajien kantajoukko esiintyi kilpailevilla näyttämöillä. Näytelmien valinta vaihteli laidasta laitaan, pelkäämättä tartuttiin näytelmäkirjallisuuden suurimpiin teoksiin, mutta vahva osuutensa oli myös kevyellä ja kotimaisella viihteellä. Kirjavaan tilanteeseen haluttiin sotien jälkeen selkeyttä, laatua ja säännöllisyyttä, jopa ammattimaista voimaa harrastajien lisäksi. Niinpä monien neuvottelujen jälkeen 5.9.1947 pidettiin kaupungintalolla Uudenkaupungin Teatterin kannatusyhdistyksen perustava kokous.

Kaupunginvaltuusto oli luvannut 80.000 markan alkuunlähtösumman, turkulainen K.E. Merilä lahjoitti lisäksi 20.000 markkaa ja kannatusjäsenten koemerkintäkin oli lupaava. Viidentoista osanottajan kokouksessa johti puhetta tiemestari Lauri Pajunen ja sihteerinä oli toimittaja Erkki Perälä.

Kannatusyhdistyksen tarkoituksena oli vakinaisen teatterin aikaansaaminen ja ylläpito sekä näyttämötaiteen edistäminen Uudessakaupungissa.

Ensimmäiseen johtokuntaan tuli puheenjohtajaksi Lauri Pajunen ja jäseniksi äänestyksellä tunnettu kuvaamataidon lehtori Elin Uino, Jorma Jalo, Hiski Mikkonen, Väinö Konttinen ja Erkki Perälä. Näin luotiin pohja kaupungin yhteiselle teatterille, joka on osoittanut elinvoimaisuutensa ehkä paremmin kuin perustajat uskalsivat odottaakaan, vaikka Thalian liekki on välillä lepattanut heiveröisenäkin. Harrastajateatterille haluttiin heti alussa vankka ammattilaispohja. Johtajaksi valittiin kolmesta hakijasta Yrjö Syllberg ja vakituiseksi naisnäyttelijäksi Säde Matikka. Iltanäyttelijöiksi tuli ennestään tuttua harrastajakaartia kuten SirkkaMännistö (myöh. Metsäsaari), Evi Rannikko, Anna Holvitie, Terttu Salmela, Auvo Jokinen, Taisto Hellman, Veikko Porkka, Seppo Jalo, Matti Lehtola, Taisto Aho ja Jorma Jalo. Ensimmäinen näytelmä Croninin ”Jumalat hymyilevät” sai hyvän vastaanoton, ”Ruma Elsa” vielä paremman, ”Kalle Aaltosen morsian” oli jo yleisömenestyskin, Munckin ”Sana” edusti ensimmäisen vuoden vakavinta linjaa.

Ammattilaisten pysyvyys oli kuitenkin enimmäkseen heikkoa. Syllbergin tilalle tuli heti ensimmäisenä vuonna johtajaksi Aili Heickell, sitten Toivo Kaunonen ja Jaakko Jokelin. Kukin pysyi toimessaan vain pari vuotta ollen tuttuja myös muiden seutujen näyttämöiltä. Vakinaisina näyttelijöinä olivat samoin lyhyitä aikoja Jorma Jalo, Sirkka Metsäsaari, Pirkko Kiviluoto, Ensio Niiranen, Unto Laakso ja Lauri ”Jerry” Koskinen, joka toimi pääasiassa lavastajana. Kuuden hengen ammattiteatteria ei neljän tuhannen asukkaan kauan elättänyt, joten 1940-luvun loppuun mennessä oli ammattilaismiehitys lopetettava. Tämän jälkeen työskenneltiin ainoastaan palkatun johtajan johdolla, ja saatiin pysyvämpiä johtajiakin, Ensio Niiranen tuli johtajaksi 1953 ja hänen jälkeensä uudelleen pedagogiohjaaja Aili Heickell 1958-62. Työ oli antoisaa ja tuloksellista harrastajavoimin eikä laatu lehtiarvostelujen mukaan ainakaan huonontunut. Kiertuetoiminta Vakka-Suomessa oli myös vilkasta, vierailut ulotettiin jopa Hinnerjoelle asti, jossa Uudenkaupungin Teatteri on pitkään erityisen suosittu. Evi Rannikko, Irja Ilo, Olli Rannikko, Mimmi Airikka, Oiva Porkka, Raili Hellsten, Urpo Hellsten, Feliks Rämä, Rainer Damberg, Into Viitanen ja monet muut intomieliset harrastajat tulivat säännöllisesti ramppivalojen loisteeseen. 1950-luvulla alkoi elokuvan mahti kuitenkin viekoitella katsojia ja television yleistyminen lisäsi vastuksia 1960-luvulle tultaessa. Risto Juhani ja Erkki Sirkiä olivat vielä lyhyen aikaa johtajina, kunnes 1964 siirryttiin kokonaan vieraileviin ohjaajiin.

Uusi nousu alkoi 1977, jolloin teollisuuden kasvu oli huomattavasti nostanut kaupunkia herättäen uusia toiveita ja mahdollisuuksia. Vakinaisen johtajan toimi perustettiin uudelleen 13 vuoden tauon jälkeen. Teatterinjohtajaksi valittiin väittelyjäkin aiheuttaneessa valinnassa taas Ensio Niiranen, joka oli välillä toiminut Vaasassa ja Rovaniemellä. Nyt hänen pestinsä kesti yhdeksän vuotta eläkkeelle siirtymiseen asti 1986. Seuraajaksi valittiin nuori mies Varkauden Teatterista, Jukka Tyrväinen, joka toi pysyvästi uuden aikakauden teatterin tekemiseen Uudessakaupungissa, seuranäyttämöhenkisyydestä

siirryttiin vaativammille linjoille. Tyrväisellä oli teatterin historian pisin johtajakausi vuoteen 2006 asti. Hänen seuraajakseen valittiin Jari Luolamaa.

Tyrväisen aikana hänen lisäkseen Raija ja Pentti Nokkala ovat ohjanneetusein itse kirjoittamiaan suuria tuotantoja. Luolamaa toi tullessaan vierailevat ohjaajat. Hallituksen puheenjohtajana oli aluksi Lauri Pajunen 11 vuotta, sen jälkeen lyhyitä jaksoja Evi Rannikko ja Tauno Litja, Aarre Heikanen 5 vuotta ja Erkki Sirkiän puheenjohtajakausi on jatkunut yhtäjaksoisesti 1966 lähtien aina vuoteen 2013 asti. Nykyinen puheenjohtaja on Mikko Itäranta.

Vaiherikkaana ja paljon nähneenä toimipaikkana teatterilla oli yli neljän vuosikymmenen ajan Uudenkaupungin työväentalo. Ponnistelut nykyaikaisempiin, toimivampiin ja mukavampiin oloihin pääsemiseksi eri tahoilla tuottivat tulosta vasta kun kaupungin kulttuuritalon ja yksityisen hotellin yhdistelmä toteutui 1980-luvun lopulla. Tuloksena olivat Suomen parhaat harrastajateatterin tilat ja sellaiset ne lienevät vieläkin huomattavan hyvine näyttämövarusteineen, 260 hengen hyvine katsomoineen ja oheistiloineen, joihin liittyy myös hotelli ravintoloineen.

Kulttuurikeskus Crusellin avajaisensi-illassa nähtiin 10.2.1989 komea ”Daniel Hjort”, joka antoi esimakua uudelle teatterikaudelle siirtymisestä Uudessakaupungissa. Vuotuinen katsojamäärä on tämän jälkeen kivunnut säännöllisesti lähelle 10.000 katsojaa.

Kesäteatteritoimintaa oli satunnaisesti harrastettu jo aikaisemminkin, mutta kukoistukseen se nousi 1970 luvulla, jolloin 1977 kaupunki rakensi kesäteatterin Sorvakonniemeen. Näin vuosina kesäteatteri veti säännöllisesti suurimmat katsojaluvut. Samalle paikalle nousi sittemmin kulttuurikeskus -hotelli, joka sai samalla kylkeensä uuden kesäteatterin. Nyt rakennelma on purettu ja siihen rakennettiin 2020 kerrostalo.

Uudenkaupungin Teatterin taiteellista tasoa kuvaa kutsu usean kerran valtakunnallisiin teatterikatselmuksiin.

Pitkä historia osoittaa ihmisten tarvitsevan henkistä ravintoa, sitä ilman näivettyy iloinen ja syvällinen kanssakäyminen, ajattelu ja toiminta. Teatteri luo ympäristöönsä tätä elämän apetta voimallisimmin harrastajissaan mutta laajimmin katsojiensa kautta. Moni harrastaja on Uudestakaupungin Teatterin kautta löytänyt itselleen elämäntehtävän ja ammatin.

Teatterin tietopiste

Tietoa, toimintaa ja teatterin taikaa

Me vastaamme

Usein kysytyt kysymykset

Asiakkaiden, jotka ovat oikeutettuja käyttämään avustajia, tulee varata kaksi paikkaa. Itsellensä ja avustajalleen. Henkilökohtainen avustaja pääsee ilmaiseksi sisälle. Meillä käy myös vammaiskortti.

Yleisöä pyydetään saapumaan teatteriin ajoissa, koska esitykset alkavat täsmällisesti. Myöhästyneet päästetään mahdollisuuksien mukaan sisälle salin takaosaan tai vasta väliajalla.

Näytäntö peruuntuu vain ylivoimaisen esteen sattuessa. Yritämme saada kaikki varauksen tehneet henkilöt kiinni ilmoittaaksemme peruuntumisesta. Muista siis aina ilmoittaa voimassaoleva puhelinnumero kun teet lippuvarausta.

Peruuntumisen sattuessa asiakas voi vaihtaa lippunsa johonkin toiseen kauden näytännöistä tai saada lipun hinnan takaisin. Teatteri ei korvaa muita kuluja, esim. matkakuluja, lippujen toimitus- tai postituskuluja.

Eteispalvelut ovat omissa näytöksissä ilmaisia, muissa esityksissä maksullisia.

Näyttelijöille tarkoitetut kukat ja muut lahjat voi jättää lipunmyynnin toimitettavaksi. Muista kirjoittaa kenelle lahja on tarkoitettu.

Lisätietoa näytelmistä saa esitysten käsiohjelmista, joissa kerrotaan mielenkiintoista taustatietoa esityksestä ja sen tekijöistä. Käsiohjelmia jaetaan lippukassalla.

Väliajan pituus on noin 20 minuuttia.

Teatterista +358 2 8451 5440 tai hotelli Aquariuksesta +358 2 8413123.

Esitysten kaikenlainen taltiointi on kiellettyä. Loppukiitoksissa kuvaaminen on sallittua.

Linja-auton kuljettajat eivät tarvitse erillistä lippua mennäkseen Crusell-saliin sisään. Heille on salin takaosassa varattuna penkkejä. Kuskeille myös tarjotaan väliajalla kahvit.

Yleisöä pyydetään sulkemaan matkapuhelimet sekä muut elektroniset laitteet virrattomiksi esityksen ajaksi tai laittamaan lentokonetilaan.

Ennen kulttuurikeskus Crusellia on iso parkkipaikka-alue joka on teatterin asiakkaiden käytössä.

Hotelli Aquariuksen edessä on inva -kortin omaaville autoille parkkipaikat. Samoin muutama löytyy isomman alueen yläpäästä.

Linja-autoille paras parkkeerauspaikka on etäisimmässä parkkipaikassa. Asiakkaat voidaan jättää Crusellin oven eteen ja heidät voidaan myös hakea siitä.

Teatterin sisäänkäynnin edusta on pelastustietä, johon pysäköinti on kielletty.

Crusell-salissa 8 paikkaa (takarivin takana), joihin pyörätuolin voi sijoittaa. Toivomme, että ilmoitatte tulostanne etukäteen. Pyörätuolin kanssa sisäänkäynti tapahtuu pääovesta.

Kyllä teatterissa käy vammaiskortti.

Yhteistyössä 2026: